Opiskellessani yliopistolla sain erään kurssin virailevalta (mies)opettajalta maililla kutsun lounaalle. Menin siitä huolimatta, että vähän epäilin hänen tarkoitusperiään. Ajattelin kuitenkin, että osaan itse vetää rajani.
No, menimme lounaalle ja lounaan jälkeen olin aikeissa lähteä takaisin yliopistolle, kun tämä opettaja kysyi, että voisimmeko mennä meille (asuin silloin pienessä yksiössä). Sanoin, etten millään ehtisi. ”No jos mennään ratikalla, ihan nopeasti vaan”. Sanoin, etten ehtisi ja kiitin lounaasta.
Seuraavana aamuna sähköpostissani odotti viesti tältä mieheltä, jossa luki: ”Olisi ihana tavata uudelleen ja rakastella”. Olin aivan pöyristynyt. Vastasin jotenkin, että ”se ei ollut minun ajatukseni, kun hän pyysi minua lounaalle” tms.
Näytin tältä henkilöltä tullutta viestiä opiskelukavereilleni, mutta en uskaltanut viedä asiaa eteenpäin. Myöhemmin selvisi, että tämä tyyppi oli pyytänyt toistakin tyttöä samalta kurssilta samoihin aikoihin lounaalle kanssaan. Hän oli siis hieman päälle nelikymppinen ja ihan karismaattinen, mikä ehkä sai minut alun perin lähtemään sille lounaalle.
Myöhemmin minulle selvisi, että hänellä oli noihin aikoihin myös vaimo ja pieniä lapsia. Se teki tästä vieläkin törkeämpää. Ja mietin, miten paljon hän teki samaa siinä yliopistossa, jossa varsinaisesti opetti.