Ensimmäinen ihminen, joka kosketti mua rintoihin ja lantioille, oli sukulaiseni. Olin 11 vuotias ja itseäni lähinnä hävetti koko tilanne. Meni monta vuotta, kun uskalsin tästä puhua toiselle aikuiselle. Asiaa vähäteltiin, koska olin luultavasti ymmärtänyt tilanteen väärin. Meni vuosia, kun ajattelin asian varmaankin olleen sitten näin. Olin varmaan käsittänyt väärin. Joskus reilu 20-vuotiaana tajusin kuitenkin, että eihän tilanteessa ole voinut olla mitään epäselvää, kähmintä on kähmintä ja piste.

Ensimmäiset erektiot olen nähnyt kadulla, en edes tiedä montako kertaa. Se ikäänkuin kuului lapsuuteen. Ihan hullua näin jälkikäteen mietittynä.

Nuorena entinen kumppanini huumasi minut sen jälkeen, kun olimme eronneet ja pani minua tahdostani huolimatta takapuoleen. Tästä alkoikin kierre, etten osannut kunnioittaa omaa seksuaalisuuttani tai nauttia seksistä.

Lähentelyt julkisilla paikoilla on aina ollut osa elämää, nuorempana en osannut tähän reagoida. Olisin varmasti tarvinnut tällaisen vertaisryhmän tai muuta kertomaan, ettei se vaan ole ok.