17-vuotiaana tyttönä reilasin Italiassa. Roomassa eräs vanhempi mies pysäytti minut kadulla teeskennellen että tarvitsi apua, näytti englanninkielistä kirjettä. Seurasin häntä rappukäytävään. Onneksi hänellä petti itsehillintä jo hississä. Hän kävi vartalooni käsiksi, mutta kiljuen taistelin itseni hissistä – ja Roomasta. Ajattelin, kuinka tyhmä olinkaan että lankesin tuollaiseen ilmiselvään huijaukseen. Oikeasti kuuluisi varmaan ajatella että miksi tuollaisia tyyppejä on?! Puistattaa ajatella, mitä olisi voinut tapahtua.

Oma teinityttö on valmiina pyrähtämään maailmaan. Ei voi kieltää ja katkoa siipiä! Mutta mitä jos voisimme muuttaa maailmaa… Yrittää voi, ja yrittämättä se ei muutu.