Noin 10-vuotiaana sukujuhlissa vanhempi sukulaismies pakotti istumaan syliinsä vastaansanomisistani huolimatta, kädet vyötärölläni hinkkasi sitten minua eestaas kovaa kaluaan vastaan. Kaikki näki, kukaan ei puuttunut.

Yläluokilla 4-5 poikaa piirittivät seinää vasten. Käsiä joka paikassa; paidan sisällä, pikkuhousuissa. Tämä tapahtui usein ja kailille tytöille. Kukaan opettajista ei puuttunut vaikka kerroimme.

Sairaalassa noin 13-vuotiaana nuori kandi tutki, pyysi riisumaan paidan että voisi tutkia keuhkot. Ei kuitenkaan käyttänyt stetoskooppia vaan käsiään. Silloin olin jo oppinut jotakin ja läväytin kasvoille. Se oli siis ihan vaistomainen litsari. Tuosta jäänyt mieleen häpeäntunne siitä litsarista, siitä että puolustauduin.

Senkin jälkeen vaikka mitä, härskimmästä päästä vieras mies jolta mopo karkasi kun imetin lastani kotipihalla. Naapuri tulli onneksi apuun sillä en voinut mitään lapsi sylissä.

Olen rauhaarakastava ja väkivaltaa vastustava mutta olen huutanut, potkinut munille (polvella) ja pohkeeseen (korolla) ja löynyt yhden nenän verille sillä mitään paskaa en enää ota vastaan.