Olin ystäväni luona toisessa kaupungissa käymässä, lähdimme baariin. Juovuin aiemmin kuin hän ja halusin lähteä nukkumaan. Ystäväni antoi avaimen, muistutti vielä että käännyt vaan risteyksestä oikealle ja jatkat suoraan, et voi eksyä.

Filmi katkesi risteyksessä. Seuraava mielikuva oli, että heräsin parisängyn toisella puoliskolla ja oksetti, kumarruin sängynreunan yli ja annoin ylen. Takaani kuulin ventovieraan miehen äänen: ”Vessa on tuolla päin.” Kun lähdin juoksemaan sinne, huomasin olevani alasti. Palattuani makuuhuoneeseen autoin siivoamaan oksennusta.

Sängyssä mies tuli pääni viereen polvilleen ja työnsi velttoa kulliaan suuhuni. Olin oksentaa. Hän ei luovuttanut, yritti moneen kertaan kunnes uskoi etten pysty. Aamulla mies tarjosi aamupalaa, söin vaivautuneena ja mietin että missä ihmeessä mä olen, ja miten pääsen ystäväni luo. Mies lupasi viedä. Itsekseni ihmettelin myös, miten olin hänen luokseen päätynyt. Parkkipaikalla se selvisi – hyppäsimme taksin kyytiin.

Ystävälleni en tainnut kertoa, kuin että filmi katkesi ja joku oli korjannut minut kyytiinsä, hävetti liikaa. Vuosia ajattelin että jos juo itsensä tolkuttomaan tilaan, on kärsittävä seuraukset, oma vika kun join. Ei tullut mieleen, ettei taksikuskilla ole mitään asiaa poimia umpihumalaista kyytiinsä ja koettaa pakottaa häntä suuseksiin.