Työskentelin baarissa baarimikkona. Minä ja miespuolinen pomoni emme oikeen tulleet toimeen. Pankkikorttikoneessa ja kassakoneessa oli viikon kiireisimpänä iltana ongelmaa, ja koska asiasta oli ravintolapäällikölle huomautettu lukuisia kertoja, eikä hän ollut tehnyt asialle mitään. Ilmeisesti pyörittelin silmiäni ja totesin, että tämä taaskin ruuhkauttaa palvelua. Pomo löi minua takapuolelle niin kovaa, että kyyneleet tulvahtivat heti silmiini. Mies oli takanani, edessäni täysi tiski palvelua odottavia asiakkaita. Käännyin, marssin henkilökunnan tiloihin hakemaan laukkuni ja lähdin saman tien töistä. Kotona itkin nöyryytystä puolisolleni.

Seuraavana päivänä laitoin asiasta mailia ravintolan omistajalle. Työvuorossa kerroin naispuoliselle samanikäiselle työkaverilleni, joka nauroi päin naamaani ja totesi ”Aikuiset ihmiset!”. Pomo ei tehnyt asialle yhtään mitään, ei edes vastannut sähköpostiini. Irtisanouduin ja hankin uuden työpaikan.

Vuosia myöhemmin näin kyseisen ravintolapäällikön baarissa. Olin itse tulossa kaverini kanssa Ruisrockista aikamoisessa maistissa. Läksytin miestä baaritiskillä niin, että myös sivulliset kuulivat. Mies ei nähnyt toiminnassaan mitään ongelmaa, vaan kertoi tuollaisen rennon käytöksen olevan alan tapa. Olen taitava väittelijä (ilmeisesti humalassakin), joten argumentoin ja argumentoin. Mies kertoi, että hän on ollut väkivaltaisessa suhteessa ja tietää mitä väkivalta on – tapahtunut ei ollut sitä. Kaikki hänen väitteensä kumottuani hän sanoi, että sain syyttää itseäni, koska olin käyttäytynyt epäkunnioittavasti häntä kohtaan asiakkaiden nähden.