Mun 90-vuotias vuokraisäntä on myös kunnostautunut ahdistelemalla, se alkoi kun miespuolinen alivuokralainen muutti pois ja samaan aikaan hän sai tietää, että olen ”napatanssija”. Sen jälkeen hän halusi halata aina käydessään, ja ilmaantui usein ilmoittamatta puutarhaani pyörimään. Kerran olin juuri tullut suihkusta ja palloilin makuuhuoneessani puolialasti, kun tajuan että joku tuijottaa ikkunasta. Menen ulos niin siellähän se pappa on, ”räystäitä katsastamassa”. Sittemmin hän avautuu siitä, miten vaimo ei enää halunnut enempää lapsia vaikka hän olisi halunnut, ja mittailee samalla katseellaan lanteitani. Kertoo olevansa puutteessa, ”ainakin halauksen puutteessa”. Kun täällä tehtiin remonttia, hän kertoo vuolaasti remonttimiehille, miten tulee mun luo aina kun vaimon kanssa on ollut riitaa ja laittaa käden mun olkapäille. Jossain vaiheessa koitti tulla parin viikon välein lukemaan vesimittaria, ja kun sanoin, että sehän luettiin just, niin totesi vaan että ”jaa, no ihan kun olisin koittanut vähän juksata”. Ja toisella kertaa, kun remppamies on laittamassa lattialistoja mun kotistudioon ja kysyy ohimennen et mitäs tanssia mä siellä harrastan, niin isäntä (jonka jostain syystä piti tässäkin manööverissä olla mukana) hihkaisee, että ”no semmosta että sitä kun kattoo niin alkaa sormet syyhytä!”. Minä ja remppamies ollaan jäätävästi hiljaa, isäntää kikatuttaa.

Mä pidän itseäni onnekkaana, ettei oo ns. ”käynyt pahemmin”, koska tiedän lähipiiristänikin monia, joille on käynyt paljon pahemmin, ja joiden on monta astetta vaikeampaa puhua niistä kokemuksistaan. Mulla on kohtuullisen vahva itsetunto, turvallinen perhetausta ja olen sanavalmis feministi, ja silti jotkut näistä tapauksista on hävettäneet, olen kantanut syyllisyyttä tai tehnyt tilanteesta itselleni vielä ikävämmän koska olen koittanut suojella ahdistelijan egoa. Että syvässä on, asenteet ja mielikuvat. Tuntuu huikealta, että keskustelu on oikeasti räjähtänyt silmille, tätä ei pääse pakoon eikä sitä voi lakaista maton alle. Ei viitsi edes alkaa miettiä, miten erilainen kehonkuva ja itsearvostus olisi voinut olla ilman noita nuoruuden häiriköintejä, tai miten erilaisia asioita olisi uskaltanut tavoitella jo nuoresta asti jos ei olisi joutunut niin rankan objektifioinnin kohteeksi mitä isotissinen teinityttö saa osakseen. Oikeasti heitin teininä läppää siitä, miten pitäisi varmaan alkaa pornoalalle niin tällä kaikella huomiolla voisi edes tehdä rahaa. Viesti oli selkeä, arvosi on noissa kurveissa ja muuta me ei nähdä ja jos siltä tuntuu niin kajotaan suhun vaikka väkisin.