Heti liityttyäni tiesin, että tahdon avautua myös omista kokemuksistani, mutta pitkään puntaroin mitä kaikkea oikein uskaltaisin kertoa, varsinkin kun ryhmässä on tuttaviani ja mm. oma siskoni. Läheisille näiden kertominen on jotenkin vielä vaikeampaa kuin tuntemattomille…

Noh. Itsekin oon kokenut nää kaikki ”perusjutut”: huorittelut, kehon kommentointi ja kritisointi, takapuolen puristelu ja läpsiminen, rintojen kourinta, pyytämättä lähetetyt peniskuvat, seksiin painostaminen, yleinen esineellistäminen. Ja se, että seksin jälkeen ei tule enää ainuttakaan yhteydenottoa (toisin sanoen naiseen tutustuminen ja kiinnostuneen/mukavan esittäminen pelkän seksin takia). Eikö olekin surullista että tällaisia voi ihan oikeasti suomalainen nainen kutsua ”ihan perus jutuiksi”? Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan näitä ollenkaan, saati sitten tottua tällaiseen käytökseen koska sitä tapahtuu niin usein!

Tarinoiden suhteen aloitan ”kevyimmistä” ja kerron sitten ikävämpiä kokemuksia myöhemmin jos uskallan… (Näistä teksteistä tuli todella pitkät siihen nähden ettei niissä OIKEASTI tapahdu juuri mitään, pahoittelen!)

*
Oli kesä ja olin käymässä isossa marketissa, kun ruokahyllyjä tutkaillessani viereeni ilmestyi ulkomaalaistaustainen mies, joka alkoi puhua minulle englanniksi. Hän sanoi että olin kaunis ja kysyi mitä aioin tehdä tänään. Sanoin meneväni rannalle. Hän kysyi tahtoisinko mennä rannalle hänen kanssaan samalla kun ryhtyi silittämään käsivarttani. Hymyilin koko tämän ajan erittäin vaivaantuneena, sanoin ei kiitos ja pakenin parin hyllynvälin päähän.

Mies kuitenkin seurasi minua ja otti minut outoon puolihalaukseen takaapäin pidellen minua kiinni olkavarsista. Hän kysyi tahtoisinko edes tulla käymään hänen autollaan (??) ja suuteli olkapäätäni. Jähmetyin paikoilleni ja sanoin että aioin tavata poikakaverini rannalla. Hän sanoi ettei häntä haitannut että minulla oli poikakaveri. Sanoin että minulla on kiire, rimpuilin irti hänen otteestaan ja lähdin harppomaan pois kaupasta. Hän huikkasi perääni että toivoi tapaavansa minut uudestaan. En onneksi nähnyt häntä enää ikinä.
*
(Tämä tapahtui aikana, jolloin olin jo tutustunut feminismiin lähemmin enkä enää sietänyt paskaa käytöstä keneltä tahansa.)

Olin baarissa silloisen poikakaverini ja kahden miespuolisen kaverimme kanssa. Istuimme nelistään pöydässä ja huomasin miten naapuripöydästä eräs mies vilkuili koko ajan minuun. Jossain vaiheessa poikakaverini ja kaverimme lähtivät yhdessä tiskille hakemaan lisää juotavaa. Tiesin jo tässä vaiheessa että tämä ei ollut hyvä juttu ja teki mieli parkaista heidän peräänsä, että ette kai jätä minua pöytään yksin.

Sillä sekunnilla kun pojat olivat poistuneet, tämä vieruspöydän (selkeästi humaltunut) mies tuli istumaan viereeni aivan minuun kiinni ja työnsi kasvonsa melkein kiinni omiini. Hän kysyi mitäs kaunokaiselle kuuluu ja että tahtoisinko siirtyä heidän pöytäänsä, johon vastasin suoraan rauhalliseen sävyyn, että voisiko hän painua helvettiin.

Mies oli kuin puulla päähän lyöty, hän ei selvästi odottanut niin epäkohteliasta vastausta ja kysyi typerästi: ”täh?”

”Niin että painutko muualle siitä”, toistin.
”Miks?” hän kysyi, johon vastasin: ”Koska mua ei paskaakaan kiinnosta sun seuras”
Tästä hän suutahti: ”Ei muakaan kiinnosta sun seuras!”
”No mitä helvettiä sitten edelleen istut siinä?”

Mies kerta kaikkiaan jämähti paikoilleen, kasvot edelleen sentin päässä omistani. Hän näytti siltä, että saattaisi hetkellä millä hyvänsä vetää minua turpaan. Tuijotin vain takaisin yhtä vihaisena ja melkein toivoin että hän löisi minua, pääsisinpähän haastamaan hänet oikeuteen.

Tässä vaiheessa pojatkin havahtuivat tilanteeseen ja palasivat paikalle. Toinen kaverini kehotti miestä poistumaan, johon mies vastasi ”Tai mitä??” selvästi riitaa haastaen. Onneksi sillä hetkellä jonkun hälyttämä portsari tuli saattamaan miehen ulos baarista. Loppuillan tunnelma oli todella kiusaantunut ja iloton.

Muistan aina sen, miten kaverini oli ainoa joka ympärillä olevista ihmisistä puuttui tilanteeseen (hän on tähänkin mennessä yksi harvoista miespuolisista ystävistäni joilla on minkäänlaista selkärankaa tällaisissa tilanteissa). Muistan myös sen, miten oma poikaystäväni seisoi kaikista taaimpana eikä tehnyt yhtään mitään saadakseen miestä kimpustani.

Mainittakoon myös, että tämän samaisen poikakaverin kanssa harrastin seksiä hänen painostuksestaan useamman kerran suhteemme aikana silloin kun en itse olisi todellakaan halunnut. Hän ei myöskään lähestulkoon koskaan tehnyt mitään tyydyttääkseen minun tarpeitani. (Lienee myös sanomattakin selvää että hän oli arjessa ihan avoimen seksistinen ja sulki minua usein ulkopuolelle yhteisen kaveripiirimme keskusteluista ja illanvietoista, koska ne oli ”poikien juttuja”, jotka ei kuuluneet minulle.)

*

Jotenkin hävettää että kerroin näistä kokemuksista näinkin pitkästi, tällaiset tilanteet kun ovat taatusti monille muille ihan arkipäivää, eivätkä varmasti olisi useimmille mitenkään kummoisia kokemuksia…
Koen kuitenkin että näiden avulla kerään rohkeutta kertoa sitten myöhemmin arkaluontoisempia ja ikävämpiä kokemuksia…