Olen kokenut pahempaa tuntemattomien taholta, mutta tämä jonka kerron on jäänyt painamaan mieltä koska kyseessä oli ihminen johon luotin.

Minulle nousi korkea kuume matkustaessani junalla ulkomaanreissun jälkeen takaisin opiskelukaupunkiani kohti. Oloni oli aivan karmea, joten tiesin etten millään pysty kävelemään painavan rinkkani kanssa kotiin, bussejakaan kun ei kulkenut enää yhdentoista jälkeen illalla. Onneksi opiskelukaverini asui ihan rautatieaseman vieressä ja hänelle soitettuani hän tarjosi yöpaikan jonne jotenkin pääsin raahautumaan ja kaaduin suoraan minulle tarjottuun kaverin sänkyyn ja vaivuin kuumehorrokseeni. Jossain välissä havahduin siihen kun kaveri oli tullut päälleni ja kosketteli minua. Mumisin hänelle että en nyt halua mitään ja yritin työntää häntä pois, muttei hän kuunnellut vaan alkoi suudella minua. Sain hänet onneksi lopettamaan ja kietouduin lakanaan loppuyöksi niin, että sain olla rauhassa kopeloinnilta. Aamulla eräs toinen miespuolinen kaverini tuli auttaamaan minua rinkan kantamisessa kotiini. En uskaltanut kertoa tapahtuneesta hänelle enkä toisaalla asuvalle poikakaverilleni, koska ajattelin etten jaksa kannatella heidän raivoa asiasta, pelkäsin että he ehkä jopa hakkaavat ihmisen, joka oli kuitenkin tarjonnut minulle yöpaikan hädän hetkellä ja joutui vielä pyykkäämään hikoamani lakanat. Mietin pä

äni puhki olinko kuitenkin kuumepäissäni antanut vääriä signaaleja ja tämähän oli ihan pikkujuttu aiemmin kokemaani verrattuna. Tämä tapaus johti siihen, että omasta tahdostani eristäydyin opiskelijaporukasta. Se harmittaa jälkeenpäin, koska huomaan miten muut ovat hyötyneet työssä opiskeluajan verkostoista. Vieläki tapahtunutta ajatellessani syytän itseäni, miksi en ottanut taksia suoraan kotiin, vaikka ymmärrän että se ei köyhän opiskelijan elämäntilanteessa edes tullut mieleen, enkä tosiaan voinut arvata yöpaikassa tapahtuvan mitään pahaa.