Olin ehkä 19, kun lähdimme kaveriporukalla Tampereelle katsomaan usean eri bändin yhteiskeikkaa. Keikan jälkeen jatkoimme juhlimista Omenahotellihuoneessa, jonne päätyi jostain syystä myös toinen porukka samasta kerroksesta. Eräs suurin piirtein saman ikäinen mies tuli istumaan viereeni ja juttelimme koko illan. Pikkuhiljaa välimme lämpenivät ja hän piti minua sylissään, suuteli minua.

Olin sen verran humalassa, etten huomannut, kun miehen kaverit menivät takaisin omaan huoneeseensa. En myöskään huomannut, että omat kaverini olivat nukahtaneet sänkyyn, joka sijaitsi huoneessa hyllyn toisella puolella. Havahduin vain yhtäkkiä siihen, että istuin yksin miehen sylissä samalla petaussohvalla, jolla olimme istuneet koko illan. Vaikka olin itsekin nukahtamaisillani, mies innostui suutelemaan minua yhä kiihkeämmin. Yhtäkkiä hän riisui minulta housut ja ymmärsin mitä oli tapahtumassa. Siinä hetkessä taisin tuntea oloni aika turvalliseksi, koska muistan sanoneeni hänelle vain, että ”tästä ei tule mitään, ellei sinulla ole kondomia”. Mies vastasi siihen, että ”no, etkö huomannut, että laitoin sen juuri päälle?”

Yritin pysyä hereillä, mutta kehoni oli raskas, enkä edes yrittänyt sen kummemmin liikkua. Muistan, että mies yritti pariin otteeseen tulla sisääni, mutta se ei onnistunut, koska en ollut lainkaan kostea. Hän yritti muuttaa tilannetta hyväilemällä minua käsin, jopa suulla, mutta luovutti hetken päästä ja käveli pois huoneesta sanomatta mitään.

Silloin heräsin siihen mitä oli tapahtunut. Vaikka olin nuorempana ollut pitkässä parisuhteessa, en ollut vielä menettänyt neitsyyttäni. Pelkäsin yhtäkkiä, että sohvalla olisi verta tai että kaverit olisivat heränneet ja huomanneet mitä tapahtui. Kaikki vaikutti kuitenkin olevan ok ja menin takaisin nukkumaan. Seuraavana aamuna sama mies tuli koputtamaan hotellihuoneemme ovea ja heitti ovenraosta päälleni mikrohampurilaisen. En tiedä, oliko se olevinaan kiitos tai anteeksipyyntö tai jotain ihan muuta. Turhaa se ainakin oli.

Olin tapahtuman jälkeen todella pelokas, koska en ollut ihan varma, käyttikö mies todellakin kondomia. Pelkäsin, että hän oli tartuttanut minulle jonkin taudin tai että olisin raskaana. Kun sain menkat ja testit olivat puhtaat, ajattelin, että voisin antaa asian olla. Yritin vakuutella itselleni, että minun pitäisi olla ylpeä, että nyt olin nainen. Kävin katsomassa miehen bändin nettisivuilta hänen kuviaan ja vakuuttelin itselleni, että hän oli hyvän näköinen – juuri sellainen, jonka halusin itselleni. Yritin sanoa itselleni, että itsehän pyysin tätä, itsehän lähdin leikkiin mukaan. Tunsin häpeää siitä, että kaverit olivat nukkuneet samassa huoneessa. En minä ollut ”sellainen”. Asiasta puhuminen tuntui vaikealta, koska pelkäsin, että minut – kiltti kunnollinen tyttö – tuomitaan teostani tai että minua ei oteta tosissaan. ”Sehän on vain seksiä, tervetuloa kerhoon”. No, eihän se ihan niin mene. Ja se ei todellakaan ollut ”van seksiä” minulle.

Kun seuraavan kerran uskalsin päästää miehen yhtä lähelle, hän oli poikaystävä, jonka kanssa päädyin seurustelemaan useamman vuoden. Yritin jopa perustella itselleni, että menetin neitsyyteni tälle poikaystävälle, koska tuo ensimmäinen mies ei päässyt kunnolla sisälleni. Yritin väkisin luoda sen hienon kokemuksen, josta olin haaveillut. Kuvittelin, että kaikilla muilla kavereilla oli tuollainen hieno kokemus ja että olin itse likainen. 10 vuotta myöhemmin olen oman henkisen heräämisen ja itsetutkiskelun yhteydessä saanut huomata, että tuo eka kerta jätti minuun syvän haavan. Ei se ole kadonnut minnekään. Olen kantanut mukanani häpeää ja surua siitä, että menetin neitsyyteni tällä tavalla. Olen kantanut mukanani paljon seksiin liittyviä pelkoja ja jännitystiloja. Kymmenen vuoden aikana olen noudattanut tiukkaa itsekuria ja harrastanut seksiä vain harvojen ja valittujen kanssa. Olen luvannut itselleni, että en ”mokaa” enää. Vaikka olen saanut tavata ystävällisiä ja kunnioittavia miehiä, jossain on aina ollut pelko siitä, etten pysty hallitsemaan tilannetta. Vasta kun tajusin, että kaikki epävarmuudet liittyvät tuohon samaan iltaan, pystyin päästämään niistä irti.

Ymmärsin, että tuo hotellihuoneessa ollut mies rikkoi henkilökohtaisia rajojani, että hänellä EI TODELLAKAAN ollut oikeutta minun kehooni, vaikka olimme ollut lähekkäin koko illan. Hänen olisi pitänyt huomata, etten ollut ihan täysillä mukana ja antaa asian olla. Saan olla kiitollinen siitä, että hän ei satuttanut minua eikä myöskään yrittänyt väkisin tulla sisääni, kun huomasi, ettei se tule onnistumaan. Jollain tasolla hän yritti myös huomioida minun tarpeeni. MUTTA. Mikään ei oikeuta sitä, että hän tuli liian lähelle hetkenä, kun en itse ollut edes kunnolla hereillä. En pyytänyt sitä, en aiheuttanut sitä. En ollut ”sellainen” enkä myöskään likainen. Olin vain nuori nainen, joka joutui tilanteeseen, johon kenenkään ei pitäisi joutua.

Ei ole ollut helppoa kaivaa tätä tukahdutettua tapahtumaa taas esiin 10 vuoden jälkeen, mutta se on ollut sen arvoista. Kerroin asiasta avoimesti ihanalle aviomiehelleni, joka otti asian tosissaan. Hänen kanssaan on tuntunut turvalliselta päästää tästä tapahtumasta vihdoinkin irti. Olen antanut itselleni anteeksi, olen antanut tämän tarinan miehelle anteeksi, ja jatkan elämääni eteenpäin entistä kevyempänä – vapaana surusta ja häpeästä. Olen myös oppinut tuntemaan oman arvoni, omat rajani, ja ymmärtänyt, miten pyhä asia oma seksuaalisuuteni on. Ja olen kiitollinen siitä, että saan olla naimisissa miehen kanssa, josta ei koskaan tulla kertomaan yhtäkään #metoo -tarinaa.