On tullut aika puhua seksuaalisesta häirinnästä Suomessa. Kuten Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt #MeToo, suomenruotsalaisten #dammenbrister ja nyt #memyös ovat osoittaneet, lähes jokainen nainen on kokenut tai vähintään kohdannut seksuaalista häirintää, ahdistelua tai väkivaltaa. Liian moni uhri jää edelleen yksin, ja liian harva ahdistelija ja väkivallantekijä joutuu vastaamaan teoistaan.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat arkipäivää tytöille, naisille ja naisoletetuille, joiden kehot ovat jatkuvan arvioinnin, kommentoinnin ja häirinnän kohteina kaduilla, työpaikoilla, kouluissa ja mediassa. Kulttuurimme opettaa meille pienestä pitäen, että naisten ja tyttöjen oikeutta omaan kehoonsa ei tarvitse kunnioittaa. Pahimmillaan sama vallankäyttö kärjistyy seksuaaliseksi väkivallaksi.

On siirryttävä nollatoleranssin aikakauteen. Kaikkien on saatava elää turvassa, ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta tai ahdistelusta. Häpeän on siirryttävä yksin sille, kelle se kuuluu: tekijälle.

Vetoomuksemme ei ole kohdistettu pelkästään poliitikoille, hallitukselle tai eduskunnalle. Se on suunnattu meille kaikille.

Tänä vuonna on juhlittu satavuotiasta Suomea. Pidetään huolta siitä, että seuraavat sata vuotta ovat turvallisia meille kaikille.

Vaadimme, että jokaisen ihmisen turvallisuus ja koskemattomuus taataan niin kouluissa, työpaikoilla kuin vapaa-aikanakin, riippumatta sukupuolesta, iästä, yhteiskunnallisesta asemasta tai kansallisuudesta. Vaadimme, että toimenpiteisiin ryhdytään kaikilla yhteiskunnan tasoilla: kouluissa, yrityksissä, yhdistyksissä, terveydenhuollossa, mediassa, kodeissa.

Vaadimme enemmän resursseja ja työkaluja seksuaalisen ahdistelun, häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta. Erityisesti on huolehdittava siitä, että lapsille ja nuorille taataan turvallinen kasvuympäristö.

Häirinnän ja väkivallan sukupuolittuneisuus ja haavoittuvimpien ihmisryhmien, kuten transihmisten ja vammaisten, muita useammin kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta vaativat erityistä puuttumista.

Vaadimme seuraamuksia väkivallantekijöille ja ahdistelijoille. Vaadimme, ettei uhrin humalatilaa, aiempaa käytöstä tai muuta uhria syyllistävää tekijää käytetä enää lieventävänä asianhaarana oikeudessa. Vaadimme, että seksuaalinen häirintä ja väkivalta otetaan vakavasti ja poliisi ja oikeuslaitos huolehtivat siitä, että uhrit saavat oikeutta.

Valtarakenne, joka sallii tyttöjen seksualisoinnin jo lapsuudesta lähtien ja normalisoi naisten kokeman häirinnän, on aikansa elänyt.

Liian moni meistä ei koskaan ole uskaltanut puhua kokemuksistaan. Nyt me emme aio olla hiljaa. Liian usein seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa on katsottu sormien läpi. Nyt saa riittää!

Me emme enää vaikene.

Me allekirjoittaneet vaadimme:

LOPPU SEKSUAALISELLE HÄIRINNÄLLE, VÄKIVALLALLE JA AHDISTELULLE.

Allekirjoita tästä

#memyös-tiimiläiset:

Paula Ojanen
Sari Leka
Sofia Lindholm
Emmi Niklander
Hanna Räty
Miia Nissinaho
Anna Nyberg-Sukeva
Tuuli Kamppila
Aiju Salminen
Brigantia Törnqvist
Marianna Tuokkola
Kia Aarnio
Noora Kotilainen
Helka Pärssinen
Emilia Lounela
Miisa Pulkkinen
Pia Puu Oksanen
Katju Aro
Minna Karvonen
Inka Rantanen
Sanna Johansson